Teemu tapasi mystisen kauniin Alicen eräänä päivänä ja lumoutui tämän kauneudesta. Alice vietteli Teemun päätyi tämän sänkyyn. Tapaamisen jälkeen Alice katosi yhtä nopeasti kuin oli ilmestynytkin, mutta muutaman viikon kuluttua palasi koputtelemaan Teemun ovea kertoen olevansa raskaana. Alice uhkaa paljastaa syrjähypyn Teemun entiselle tyttöystävälle ja lehdistölle, ellei Teemu mene naimisiin hänen kanssaan naimisiin. Vastahakoinen Teemu suostuu kuitenkin ehdotukseen taatakseen lapselle onnellisen tulevaisuuden.
Teemun ja Alicen avioliitto ei alkanut varsinaisesti kovin vakaalta pohjalta. Ei sen puoleen, eipä liitto rakkauteen perustunutkaan, vaikka Teemu toivoikin oppivansa ennen pitkää rakastaan vaimoaan. Liiton tarkoituksena oli kuitenkin turvata onnellinen ja vakaa lapsuus parin yhteiselle tulevalle lapselle.
Teemu jatkaa edelleen esiintymistä ja toivoo, ettei lehdistö saa vielä tietää hänen pika-avioliitostaan Alicen kanssa. Olisi hyvä, jos Alice ensin asuisi hänen luonaan hetken ennen kuin media saisi tietää avioliitosta ja tulevasta lapsesta. Tottahan Teemu sen ymmärtää, ettei asian paljastumista voi välttää, mutta ehkä sitä voisi kuitenkin lykätä vielä edes hetken.
Alice taas on aivan onnessaan. Vihdoin hän löysi tarpeeksi hyväuskoisen hölmön, jonka pystyi nappaamaan saadakseen haluamansa elämäntyylin. Teemu ei kuitenkaan ole aivan niin rikas ja menestyvä kuin Alice oli luullut. Onhan tämä nyt tietenkin parempi kuin se luukkuu, jossa Alice ennen oli asunut, mutta ei tämä nyt mikään luksuslukaali ollut. Ja koska Alice oli luonteeltaan melkoinen pummi, hänellä ei ollut aikomustakaan hankkia oikeaa työpaikkaa. Kirjailijanurasta Alice oli kyllä aina haaveillut, mutta ehkä nyt voisi vain vähän aikaa laiskotella ja nauttia avioliiton onnessa.
Hah, siinäpä vasta vitsi, Alice ajatteli heti perään. Eihän tämä mitään rakkautta ole, mutta mikäs tässä ollessa. Tavoite on saavutettu ja kala on koukussa, hän vielä hykerteli ja käänsi telkkarin kanavaa ja yritti löytää mukavampaa asentoa.
Teemun tulee keikalta kotiin ja Alice istuu edelleen sohvalla katselemassa telkkaria. "Etkö ole mitään muuta tehnyt koko päivänä?" Teemu kysyy hieman ärtyneenä. Alice on muutaman päivän vain laiskotellut, eikä ole laittanut tiskejä koneeseen.
"Sain kyllä hyvän idean kirjaan, jota aioin aloittaa kirjoittamaan." Alice vastaa sohvalta. "Minun tuli vain niin kamalan huono olo, etten jaksanut keskittyä. Tarvitsisin uuden tietokoneenkin, koska vanha on niin huono. Ei tuolla saa mitään tehtyä. Voisitko kulta hankkia uuden koneen? Ehkä pääsisin sitten vauhtiin kirjoittamisen kanssa. Ai niin, palkkasin muuten meille kodinhoitajan. Eihän se haittaa? Selkänikin on ollut niin kipeä, etten oikein voi kotitöitä tehdä."
Uusi tietokone ja kodinhoitajakin, Teemu ajattelee. Kuinka varakkaana hän minua oikein pitää?
"Ei tietenkään haittaa," hän kuitenkin vastaa. "Ethän tietenkään voi rasittaa itseäsi. Yritän käydä ostamassa uuden tietokoneenkin pian, niin pääset työskentelemään. Menen nyt käymään suihkussa."
Suihkusta tultuaan Teemu törmää keittiössä uuteen kodinhoitajaan, joka ei kuitenkaan näytä kovin ahkeralta, vaan lähinnä venyttelee, kun töitäkin pitäisi tehdä. "Hei. Anteeksi, selkäni on ollut viime aikoina hieman jumissa, joten sitä pitää välillä vähän venytellä. Jatkan töitä aivan pian."
Teemu nyökkää tervehdyksensä sisäkölle ja jatkaa matkaansa jääkaapille. Ilmeisesti hän ei siis laiskotellutkaan, Teemu ajattelee. Ei kai pitäisi aina tuomita ihmisiä ensisilmäyksellä. Ainakin naisessa on silmäniloa, jos ei muuta.
~~~~~~~
Teemun ja Alicen elämä jatkuu samanlaisena. Teemu kävi ostamassa Alicelle uuden tietokoneen, mutta ei tämä ollut ainakaan töitä sillä tehnyt. Lähinnä kai vain pelannut ja chattaillut ihmisten kanssa. Teemua alkoi pikku hiljaa todella ärsyttämään. Alicen todellinen luonne alkoi paljastua. Alice oli laiska ja epäsiisti ja varsinainen pummi. Kirjailijanurastakin haaveilu taisi olla pelkkää puppua. Alice tuskin oli tehnyt päivääkään töitä elämänsä aikana.
Taas Alice istui katsomassa telkkaria Teemun tullessa kotiin.
"Kuule, voisit välillä tehdä jotain muutakin, kun vain laiskotella kaiket päivät," Teemu sanoo.
"Joo, niin voisinkin, jos oloni ei olisi niin huono koko ajan." Alice vastaa.
"Miten sinulla voi olla niin huono olo koko ajan? En ole edes nähnyt sinun koskaan oksentavan, mutta silti väität olevasi huonovointinen koko ajan. Vatsasikaan ei ole kasvanut yhtään. Oletko edes todella raskaana?" Teemu ärähtää.
"Tietenkin olen. En kai valehtelisi sellaisesta. Minkälaisena ihmisenä sinä minua oikein pidät? Kaikkien vatsa nyt ei vaan kasva samalla tavalla ja toisillä on huonompi olo kuin toisilla. Minkä minä sille mahdan, ettet ole koskaan kotona kuuntelemassa oksenteluani." Alice huutaa takaisin ja lähtee huoneesta ovet paukkuen ja kiukusta kihisten.
Teemu on epätoivon partaalla. Avioliitto ei todellakaan ole sellaista, kun hän olisi kuvitellut. Alicen kanssa oli aivan mahdoton tulla toimeen. Teemu katuu syvästi sitä päivää, kun tapasi Alicen. Mitä ihmettä tästä liitosta muka tulee? Ei tämä voi olla tällaista aina. En kestä tätä, Teemu suree. Tunnen oloni niin huijatuksi.
Samaan aikaan toisessa huoneessa Alice miettii, mitenköhän Teemu reagoi, kun kuulee totuuden Alicesta. Tämä ei nyt ole sujunut ihan suunnitelmien mukaan. Kohta salaisuuteni paljastuu väistämättä, ellen saa korjattua asiaa. Vielä on vähän aikaa, mutta kohta on myöhäistä. Onneksi olemme jo naimisissa, ehkä voin jotenkin kääntää asian voitokseni. Suunnitelman on pakko onnistua tai olen pian taas taivasalla.
~~~~~~~
Seuraavassa osassa saamme tietää enemmän Alicen salaisuudesta. Mikä se voisi olla? Ja mikä onkaan avioliiton kohtalo?